Tanssi yli hautojen, elokuva yli historian

Sinä keväänä Suomi vaihtoi omistajaa.

Venäjä oli murskannut Ruotsin aloittamassaan Suomen sodassa. Taistelut jatkuivat vielä, mutta Venäjä oli jo käytännössä voittanut sodan ja siten myös julistanut valloittamansa Suomen alueen osaksi itseään. Niinpä Venäjän keisari Aleksanteri I kutsui maaliskuussa 1809 kokoon Porvoon valtiopäivät. Siellä suomalaisten säätyjen edustajat vannoivat uskollisuutta keisarille, joka julisti liittävänsä Suomen ”kansakuntien joukkoon”.

tanssiyli1
Leif Wager ja Eila Peitsalo esittivät Aleksanteri I:stä ja Ulrika Möllersvärdia elokuvassa Tanssi yli hautojen. Suomen Filmiteollisuus / Elonet.

Valtiopäivien yhteydessä tapahtui eräs välikohtaus, josta on tullut siivu maamme historiaa. Mäntsälästä kotoisin oleva 17-vuotias aatelisneiti Ulrika Möllersvärd sai kunnian tanssia itse hallitsijan kanssa valtiopäivien avajaistanssiaisissa. Suomea kiertänyt 31-vuotias keisari päätyi vierailemaan Möllersvärdien kotikartanossa kuukautta myöhemmin – ja parin vuoden päästä nuori Ulrika nimettiin keisarinna Elisabetin hovineidoksi.

Hallitsijan ja nuoren naisen kohtaaminen on kutkuttanut niin aikalaisten kuin jälkipolvien mieliä. Aikalaisten juorut ovat vakiintuneet paikallislegendoiksi, joissa parin välille on viritetty roppakaupalla arvauksia kiihkeästä romanssista ja kielletyistä lehtolapsista. Legendaa on ollut tekemässä tunnetuksi myös historiallisista romaaneistaan tunnettu Mika Waltari, joka sovitti tarinan romaaniksi Tanssi yli hautojen vuonna 1944. Toivo Särkkä puolestaan ohjasi ja tuotti teoksesta samannimisen pukuspektaakkelin kuusi vuotta myöhemmin 1950.

Nämä tarinat ovat huikea esimerkki yksityisen elämän, kansallisen historian ja maailmanpolitiikan kohtaamisesta. Ne ovat kuin symbolinen tiivistymä sille, miten Suomi, keisarin sanojen mukaisesti, todella liittyi kansakuntien joukkoon. Niiden toistaminen ensin suullisessa perimätiedossa, sitten kirjallisuudessa ja lopulta valkokankaalla avaa näkökulman siihen, mitä suomalaiset ovat halunneet muistaa Suomen suuriruhtinaskunnan synnystä, luonteesta ja roolista Venäjän keisarikunnan osana.

Elokuvaa, historiaa ja elokuvahistoriaa harrastaneena tulin tietoiseksi tarinan olemassaolosta jo elokuvaa katsomatta ja kirjaa lukematta. Sen kautta aikanaan kuulin ensi kertaa koko Möllersvärdin suvun olemassaolosta. Se on huikea vaikutusvalta yhdelle kulttuurituotteelle.

Elokuva on leimallisesti moderni media. Se on myös media, jonka potentiaalinen mahti tiedon välittämisessä ja asenteiden muokkaamisessa oivallettiin varsin nopeasti. 1900-luvun historiaa kronikoivassa teoksessaan Äärimmäisyyksien aika historioitsija Eric Hobsbawm esittelee elokuvan yhtenä vuosisadan kolmesta suuresta joukkotiedotusvälineestä sanomalehdistön ja radion rinnalla. Elokuva saa kuin huomaamatta erityisaseman kolmikon joukossa. Toisin kuin eliitin lukema lehdistö, elokuva halpoine pääsylippuineen oli ”alusta lähtien kansainvälinen suurten joukkojen media”. Toisin kuin radio, se loi kokonaan uuden kertomisen kielen, joka muutti ihmisten tapaa katsoa ympäristöään, ”nähdä tai kytkeä aistihavaintoja ja ajatuksia toisiinsa”.

tanssiyli2
Leif Wager on yksi suomalaisen elokuvahistorian klassikkohurmureita. Suomen Filmiteollisuus / Elonet.

Elämme audiovisuaalisen kulttuurin aikaa. Saamme tietoa liikkuvan kuvan ja äänen kautta enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuten mikä tahansa kulttuurituote, elokuva avaa oven uusiin maailmoihin. Kuitenkin kuvan todistusvoima on ihmismielessä valtava – pics or didn’t happen, kuten internetissä sanotaan. Elokuvat, televisio ja muut videot välittävät tietoa, muokkaavat asenteita ja pitävät tietyt näkökulmat esillä. Hobsbawm ehdottaakin, että tehokkaasti toimineella Hollywoodilla lienee ollut merkittävä rooli siinä, että englannin kieli ja amerikkalainen kulttuuri valloittivat maailman 1900-luvun aikana.

Elokuvaa harrastavana historian maisterina olen kaiken aikaa kiinnostuneempi siitä, miten elokuvat kuvaavat menneisyyttämme. Tämä kysymys usein typistyy väittelyksi siitä, kuinka todellisia historiallisten elokuvien kuvaamat tapahtumat ovat olleet, mutta kysymys voi olla vielä monipuolisempi. Historian esittäminen kertoo siitä, millaisia tarinoita, hahmoja ja teemoja koemme nykyajassa kertomisen arvoisiksi. Elokuvilla on keskeinen rooli siinä, mitä muistamme historiasta – ja miten muistamme sitä. Tässä blogissa toivon voivani avata näkökulmia siihen, mistä elokuvissa kuvattu historia todella kertoo.

Millainen siis oli Ulrika Möllersvärdin ja Aleksanteri ensimmäisen kohtalonyhteys, josta syntyi suuriruhtinaskunnan ja imperiumin välisen suhteen symboli? Historiantutkija Henrika Tandefelt purkaa romanssimyytin palasiin osana Tieto-Finlandialla palkittua, valtiopäiviä käsittelevää teostaan Porvoo 1809 – Juhlamenoja ja tanssiaisia. Tandefelt muun muassa huomauttaa, että hovineidoksi kutsuttiin sinä vuonna Möllersvärdin ohella kahdeksan muuta suomalaista. Hän lisää, ettei kyse ollut todellisesta palveluksesta Pietarin hovissa, vaan ennemminkin arvonimestä ja kunnianosoituksesta, jonka voi tulkita kohdistuvan ennemmin lasten vanhempiin kuin neitoihin itseensä.

tanssiyli3
Porvoon tuomiokirkko lavastettiin elokuvaa varten SF-halleille. Elokuva on vaikuttanut käsitykseen siitä, että tuomiokirkko olisi ollut valtiopäivien pääpaikka. Suomen Filmiteollisuus / Elonet.

Myöhemmin pitämässään esitelmässä Tandefelt on jopa huomauttanut, ettei edes tanssin tapahtumisesta voida niukan lähdeaineiston äärellä olla täysin varmoja. Eniten mielikuviin on hänen mukaansa vaikuttanut Mika Waltari, jonka romaani ja ”samanniminen elokuva ovat 1900-luvulla varmasti eniten ylläpitäneet ja levittäneet kertomusta Ullasta ja keisarista”.

Pienellä avustuksella ihmisen kokoinen tarina voi elää jopa yli 200 vuotta. Tosin Suomen ja Venäjän välinen suhde lienee monen kertojan mielessä ollut kiinnostavampi kuin Ulrikan ja Aleksanterin suhde.

Antoisia hetkiä blogin ja elokuvien äärellä!

Mainokset

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s